Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

trenssi (5)

  1. eräs miesten pitkä päällystakki, jonka juuret ovat sotilaspukeutumisessa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪rensːi/
  • tavutus: trens‧si

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi trenssi trenssit
genetiivi trenssin trenssien
(trenssein)
partitiivi trenssiä trenssejä
akkusatiivi trenssi;
trenssin
trenssit
sisäpaikallissijat
inessiivi trenssissä trensseissä
elatiivi trenssistä trensseistä
illatiivi trenssiin trensseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi trenssillä trensseillä
ablatiivi trenssiltä trensseiltä
allatiivi trenssille trensseille
muut sijamuodot
essiivi trenssinä trensseinä
translatiivi trenssiksi trensseiksi
abessiivi trenssittä trensseittä
instruktiivi trenssein
komitatiivi trensseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo trenssi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

englannin sanasta trench ’juoksuhauta’

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • trenssi Kielitoimiston sanakirjassa