tulisija

Suomi

Substantiivi

tulisija (9)

1. rakennukseen kiinteästi kuuluva puun polttoon tehty, savuhormiin liitetty rakennelma

   Tulisija on tarpeen lämmitykseen ja ruoanlaittoon.

   Nykyisin eri tulisijoissa poltetaan niitä varten kehitettyjä kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita.

2. tulentekopaikka

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪uliˌsijɑ/
• tavutus: tu‧li‧si‧ja

Etymologia

• yhdyssana sanoista tuli ja sija

Käännökset

1. rakennukseen kiinteästi kuuluva puun polttoon tehty, savuhormiin liitetty rakennelma

englanti: fireplace, hearth hollanti: (open) haard ruotsi: eldstad

turkki: ocak, şömine uzbekki: o'choq

Liittyvät sanat

• ahjo
• avotakka
• hella, liesi, takka, uuni
• kiuas
• pelletti, pilke
• savuhormi

Aiheesta muualla

• tulisija Kielitoimiston sanakirjassa
• tulisija Tieteen termipankissa