tunkeutuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatunkeutuminen (38)
- teonnimi verbistä tunkeutua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tunkeutuminen | tunkeutumiset |
genetiivi | tunkeutumisen | tunkeutumisten tunkeutumisien |
partitiivi | tunkeutumista | tunkeutumisia |
akkusatiivi | tunkeutuminen; tunkeutumisen |
tunkeutumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tunkeutumisessa | tunkeutumisissa |
elatiivi | tunkeutumisesta | tunkeutumisista |
illatiivi | tunkeutumiseen | tunkeutumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tunkeutumisella | tunkeutumisilla |
ablatiivi | tunkeutumiselta | tunkeutumisilta |
allatiivi | tunkeutumiselle | tunkeutumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tunkeutumisena (tunkeutumisna) |
tunkeutumisina |
translatiivi | tunkeutumiseksi | tunkeutumisiksi |
abessiivi | tunkeutumisetta | tunkeutumisitta |
instruktiivi | – | tunkeutumisin |
komitatiivi | – | tunkeutumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tunkeutumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tunkeutumis- |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- tunkeutuminen Tieteen termipankissa