tunkeutuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatunkeutuminen (38)
- teonnimi verbistä tunkeutua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tunkeutuminen | tunkeutumiset |
| genetiivi | tunkeutumisen | tunkeutumisten tunkeutumisien |
| partitiivi | tunkeutumista | tunkeutumisia |
| akkusatiivi | tunkeutuminen; tunkeutumisen |
tunkeutumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tunkeutumisessa | tunkeutumisissa |
| elatiivi | tunkeutumisesta | tunkeutumisista |
| illatiivi | tunkeutumiseen | tunkeutumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tunkeutumisella | tunkeutumisilla |
| ablatiivi | tunkeutumiselta | tunkeutumisilta |
| allatiivi | tunkeutumiselle | tunkeutumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tunkeutumisena (tunkeutumisna) |
tunkeutumisina |
| translatiivi | tunkeutumiseksi | tunkeutumisiksi |
| abessiivi | tunkeutumisetta | tunkeutumisitta |
| instruktiivi | – | tunkeutumisin |
| komitatiivi | – | tunkeutumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tunkeutumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tunkeutumis- | |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- tunkeutuminen Tieteen termipankissa