turvenuija

Suomi

Substantiivi

turvenuija (10)

1. (arkikieltä, halventava) maalainen, juntti
2. (puhekieltä, halventava) typerys, tohelo, tomppeli, pökiö

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪urʋeˣˌnui̯jɑ/
• tavutus: tur‧ve‧nui‧ja

Etymologia

• yhdyssana sanoista turve ja nuija

Aiheesta muualla

• turvenuija Kielitoimiston sanakirjassa