tuulensuoja

Suomi

Substantiivi

tuulensuoja

1. tuulelta suojaisa paikka

   Alus haki tuulensuojaa saaren takaa.

   Vaeltaja asetteli louteen tuulensuojaksi.

2. (leikkimielinen) suu (syötäessä, juotaessa)

   Ja kun Pietari oli laittanut toistakymmentä kuivaa jaloviinaa tuulensuojaan, hän maksoi laskun ja käski portsarin soittaa taksin. (Salama, Juhannustanssit)

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪uːlenˌsuo̯jɑ/
• tavutus: tuu‧len‧suo‧ja

Etymologia

yhdyssana sanoista tuuli ja suoja

Käännökset

1. tuulen vaikutiksille suojaisa paikka

ruotsi: vindskydd

Liittyvät sanat

• suojaisa

Aiheesta muualla

• tuulensuoja Kielitoimiston sanakirjassa