Katso myös: Tuun

tuun

  1. (puhekieltä, taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä tulla

Substantiivi

muokkaa

tuun (gen tuuni, part tuuni)

  1. tonnikala

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa