Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tyypillisyys (40)

  1. se, että on tyypillinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪yːpilˌlisyːs/
  • tavutus: tyy‧pil‧li‧syys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tyypillisyys tyypillisyydet
genetiivi tyypillisyyden tyypillisyyksien
partitiivi tyypillisyyttä tyypillisyyksiä
akkusatiivi tyypillisyys;
tyypillisyyden
tyypillisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi tyypillisyydessä tyypillisyyksissä
elatiivi tyypillisyydestä tyypillisyyksistä
illatiivi tyypillisyyteen tyypillisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tyypillisyydellä tyypillisyyksillä
ablatiivi tyypillisyydeltä tyypillisyyksiltä
allatiivi tyypillisyydelle tyypillisyyksille
muut sijamuodot
essiivi tyypillisyytenä tyypillisyyksinä
translatiivi tyypillisyydeksi tyypillisyyksiksi
abessiivi tyypillisyydettä tyypillisyyksittä
instruktiivi tyypillisyyksin
komitatiivi tyypillisyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tyypillisyyde-
vahva vartalo tyypillisyyte-
konsonantti-
vartalo
tyypillisyyt-

Etymologia muokkaa

sanan tyypillinen vartalosta tyypillis- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa