uhkaavuus

Suomi

Substantiivi

uhkaavuus (40)

se, että on uhkaava

Ääntäminen

IPA: /ˈuhkɑːʋuːs/
tavutus: uh‧kaa‧vuus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	uhkaavuus	uhkaavuudet
genetiivi	uhkaavuuden	uhkaavuuksien
partitiivi	uhkaavuutta	uhkaavuuksia
akkusatiivi	uhkaavuus; uhkaavuuden	uhkaavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	uhkaavuudessa	uhkaavuuksissa
elatiivi	uhkaavuudesta	uhkaavuuksista
illatiivi	uhkaavuuteen	uhkaavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	uhkaavuudella	uhkaavuuksilla
ablatiivi	uhkaavuudelta	uhkaavuuksilta
allatiivi	uhkaavuudelle	uhkaavuuksille
muut sijamuodot
essiivi	uhkaavuutena	uhkaavuuksina
translatiivi	uhkaavuudeksi	uhkaavuuksiksi
abessiivi	uhkaavuudetta	uhkaavuuksitta
instruktiivi	–	uhkaavuuksin
komitatiivi	–	uhkaavuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	uhkaavuude-
vahva vartalo	uhkaavuute-
konsonantti- vartalo	uhkaavuut-

Etymologia

sanan uhkaava vartalosta uhkaav- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on uhkaava

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

uhkaavuus Kielitoimiston sanakirjassa