uikkarit
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaauikkarit (6) (monikollinen)
- (puhekieltä) uimapuku, uidessa pidettävä asu
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈui̯kːɑrit̪/
- tavutus: uik‧ka‧rit
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | – | uikkarit |
| genetiivi | – | uikkarien uikkareiden uikkareitten |
| partitiivi | – | uikkareita uikkareja |
| akkusatiivi | –; – |
uikkarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | – | uikkareissa |
| elatiivi | – | uikkareista |
| illatiivi | – | uikkareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | – | uikkareilla |
| ablatiivi | – | uikkareilta |
| allatiivi | – | uikkareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | – | uikkareina |
| translatiivi | – | uikkareiksi |
| abessiivi | – | uikkareitta |
| instruktiivi | – | uikkarein |
| komitatiivi | – | uikkareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | uikkari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- uikkarit Kielitoimiston sanakirjassa