Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

uikkarit (6) (monikollinen)

  1. (puhekieltä) uimapuku, uidessa pidettävä asu

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈui̯kːɑrit̪/
  • tavutus: uik‧ka‧rit

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uikkarit
genetiivi uikkarien
uikkareiden
uikkareitten
partitiivi uikkareita
uikkareja
akkusatiivi –;
uikkarit
sisäpaikallissijat
inessiivi uikkareissa
elatiivi uikkareista
illatiivi uikkareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi uikkareilla
ablatiivi uikkareilta
allatiivi uikkareille
muut sijamuodot
essiivi uikkareina
translatiivi uikkareiksi
abessiivi uikkareitta
instruktiivi uikkarein
komitatiivi uikkareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo uikkari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa