Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

uiminen (38)

  1. ihmisen tai muiden eläinlajien edustajan yleensä pinnalla pysytellen tai pinnan alla liikkuminen tekemällä lajillensa ominaisia uintiliikkeitä
    Uiminen on suosittu kuntoilu- ja urheilumuoto.
  2. aluksen tai muun esineen tai laitteen liikkuminen pinnalla tai pinnan alla
    Uiminen pinnan alla on sukeltamista.
    Uppotukin uiminen tapahtuu lähes kokonaan pinnan alla — kunnes se vajoaa pohjaan.

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uiminen uimiset
genetiivi uimisen uimisten
uimisien
partitiivi uimista uimisia
akkusatiivi uiminen;
uimisen
uimiset
sisäpaikallissijat
inessiivi uimisessa uimisissa
elatiivi uimisesta uimisista
illatiivi uimiseen uimisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi uimisella uimisilla
ablatiivi uimiselta uimisilta
allatiivi uimiselle uimisille
muut sijamuodot
essiivi uimisena
(uimisna)
uimisina
translatiivi uimiseksi uimisiksi
abessiivi uimisetta uimisitta
instruktiivi uimisin
komitatiivi uimisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo uimise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
uimis-

Etymologia muokkaa

  1. uida-verbistä muodostettu teonnimi

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa