Adjektiivi

muokkaa

ujo (1) (komparatiivi ujompi, superlatiivi ujoin) (taivutus[luo])

  1. sellainen, josta on kiusallista tulla huomion kohteeksi, jonka on vaikeata esiintyä luontevasti, muiden seurassa helposti hämilleen joutuva ja itsensä vaivaantuneeksi tunteva
    Hän on niin ujo, ettei juuri avaa suutaan puhuakseen.
    Nuorena olin niin ujo, että välttelin toisten seuraa.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈujo/
  • tavutus: u‧jo

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • ujo Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 268, 1633 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Esperanto

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

ujo (yks. akk. ujon; mon. ujoj, mon. akk. ujojn)

  1. säiliö, astia