Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

uke (8)

  1. (judo) harjoitusvastustaja johon tekniikka kohdistuu

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uke uket
genetiivi uken ukejen
(ukein)
partitiivi ukea ukeja
akkusatiivi uke;
uken
uket
sisäpaikallissijat
inessiivi ukessa ukeissa
elatiivi ukesta ukeista
illatiivi ukeen ukeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ukella ukeilla
ablatiivi ukelta ukeilta
allatiivi ukelle ukeille
muut sijamuodot
essiivi ukena ukeina
translatiivi ukeksi ukeiksi
abessiivi uketta ukeitta
instruktiivi ukein
komitatiivi ukeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo uke-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

japanin sanasta 受け

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Vastakohdat muokkaa

Norja muokkaa

Substantiivi muokkaa

uk|e , -a

  1. viikko