Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

umgebe

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä umgeben (’antaa päältään’) (sivulauseessa; päälauseessa gebe um)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä umgeben (’antaa päältään’) (sivulauseessa; päälauseessa gebe um)
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä umgeben (’antaa päältään’) (sivulauseessa; päälauseessa gebe um)

Verbi muokkaa

umgebe

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä umgeben (’ympäröidä’)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä umgeben (’ympäröidä’)
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä umgeben (’ympäröidä’)