ItaliaMuokkaa

VerbiMuokkaa

unire (taivutus)

  1. yhdistää, liittää

LatinaMuokkaa

VerbiMuokkaa

ūnīre

  1. (taivutusmuoto) aktiivin preesensin infinitiivi verbistä ūniō
  2. (taivutusmuoto) passiivin imperatiivin preesensin 2. persoonan muoto verbistä ūniō

RomaniaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

genetiivi/datiivi
yksikkö unei uniri
määräinen unirii
monikkounor uniri
määräinenunirilor

unire f. (määräinen: unireamonikko: uniri, määräinen: unirile)

  1. yhdistyminen
    Statul modern român a fost creat prin unirea principatelor Moldova şi Muntenia.
    Moderni Romanian valtio syntyi Moldovan ja Iso-Valakian yhdistyessä.

Liittyvät sanatMuokkaa