unterbreche

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä unterbrechen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä unterbrechen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä unterbrechen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˌʊntɐˈbʁɛçə]
  • tavutus: unterbreche