Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vaa’ankieli (26)

  1. (politiikka, kuvaannollisesti) henkilö tai ryhmittymä, joka on vaa’ankieliasemassa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈʋɑːɑŋˌkieli]
Tavutus muokkaa
  • tavutus: vaa‧an‧kie‧li

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaa’ankieli vaa’ankielet
genetiivi vaa’ankielen vaa’ankielten
vaa’ankielien
partitiivi vaa’ankieltä vaa’ankieliä
akkusatiivi vaa’ankieli;
vaa’ankielen
vaa’ankielet
sisäpaikallissijat
inessiivi vaa’ankielessä vaa’ankielissä
elatiivi vaa’ankielestä vaa’ankielistä
illatiivi vaa’ankieleen vaa’ankieliin
ulkopaikallissijat
adessiivi vaa’ankielellä vaa’ankielillä
ablatiivi vaa’ankieleltä vaa’ankieliltä
allatiivi vaa’ankielelle vaa’ankielille
muut sijamuodot
essiivi vaa’ankielenä vaa’ankielinä
translatiivi vaa’ankieleksi vaa’ankieliksi
abessiivi vaa’ankielettä vaa’ankielittä
instruktiivi vaa’ankielin
komitatiivi vaa’ankieline-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vaa’ankiele-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vaa’ankiel-

Etymologia muokkaa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa