vaisuus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
vaisuus (40)
- se, että on vaisu
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋɑi̯suːs/
- tavutus: vai‧suus
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vaisuus | vaisuudet |
| genetiivi | vaisuuden | vaisuuksien |
| partitiivi | vaisuutta | vaisuuksia |
| akkusatiivi | vaisuus; vaisuuden |
vaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vaisuudessa | vaisuuksissa |
| elatiivi | vaisuudesta | vaisuuksista |
| illatiivi | vaisuuteen | vaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vaisuudella | vaisuuksilla |
| ablatiivi | vaisuudelta | vaisuuksilta |
| allatiivi | vaisuudelle | vaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vaisuutena | vaisuuksina |
| translatiivi | vaisuudeksi | vaisuuksiksi |
| abessiivi | vaisuudetta | vaisuuksitta |
| instruktiivi | – | vaisuuksin |
| komitatiivi | – | vaisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | vaisuude- | |
| vahva vartalo | vaisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
vaisuut- | |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. se, että on vainen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- vaisuus Kielitoimiston sanakirjassa