vajanto
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (kielitiede) abessiivin vanhentunut ja harvinainen rinnakkainen nimitys
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vajanto | vajannot |
genetiivi | vajannon | vajantojen |
partitiivi | vajantoa | vajantoja |
akkusatiivi | vajanto; vajannon |
vajannot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vajannossa | vajannoissa |
elatiivi | vajannosta | vajannoista |
illatiivi | vajantoon | vajantoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vajannolla | vajannoilla |
ablatiivi | vajannolta | vajannoilta |
allatiivi | vajannolle | vajannoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vajantona | vajantoina |
translatiivi | vajannoksi | vajannoiksi |
abessiivi | vajannotta | vajannoitta |
instruktiivi | – | vajannoin |
komitatiivi | – | vajantoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | vajanno- | |
vahva vartalo | vajanto- | |
konsonantti- vartalo |
- |