vakuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavakuus (40)
- (oikeustiede) sopimuksen tai lainkohdan perusteella määräytyvä vastapuolelle koituvan vahingon varalle asetettava pantti
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋɑkuːs/
- tavutus: va‧kuus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vakuus | vakuudet |
| genetiivi | vakuuden | vakuuksien |
| partitiivi | vakuutta | vakuuksia |
| akkusatiivi | vakuus; vakuuden |
vakuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vakuudessa | vakuuksissa |
| elatiivi | vakuudesta | vakuuksista |
| illatiivi | vakuuteen | vakuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vakuudella | vakuuksilla |
| ablatiivi | vakuudelta | vakuuksilta |
| allatiivi | vakuudelle | vakuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vakuutena | vakuuksina |
| translatiivi | vakuudeksi | vakuuksiksi |
| abessiivi | vakuudetta | vakuuksitta |
| instruktiivi | – | vakuuksin |
| komitatiivi | – | vakuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | vakuude- | |
| vahva vartalo | vakuute- | |
| konsonantti- vartalo |
vakuut- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: vakuudellinen, vakuudeton
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- vakuus Kielitoimiston sanakirjassa