valaskala
Katso myös: Valaskala |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
valaskala (9)
- (arkikieltä, vanhahtava) kansanomainen ilmaus valaasta, suuresta veden elävästä
- Eilen tarttui joku peto uistimeen, oli ainakin valaskalan kokoinen ― sinne meni uistin.
- Raamatun mukaan Joona oli valaskalan vatsassa.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋɑlɑsˌkɑlɑ/
- tavutus: va‧las‧ka‧la
Etymologia muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- valaskala Kielitoimiston sanakirjassa