valehtelija
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
valehtelija (12)
- henkilö, joka valehtelee tai jonka on todettu valehdelleen
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | valehtelija | valehtelijat |
| genetiivi | valehtelijan | valehtelijoiden valehtelijoitten (valehtelijain) |
| partitiivi | valehtelijaa | valehtelijoita |
| akkusatiivi | valehtelija; valehtelijan |
valehtelijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | valehtelijassa | valehtelijoissa |
| elatiivi | valehtelijasta | valehtelijoista |
| illatiivi | valehtelijaan | valehtelijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | valehtelijalla | valehtelijoilla |
| ablatiivi | valehtelijalta | valehtelijoilta |
| allatiivi | valehtelijalle | valehtelijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | valehtelijana | valehtelijoina |
| translatiivi | valehtelijaksi | valehtelijoiksi |
| abessiivi | valehtelijatta | valehtelijoitta |
| instruktiivi | – | valehtelijoin |
| komitatiivi | – | valehtelijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | valehtelija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
- (vanhahtava, murretta) valhettelija, (lastenkieltä) valepukki
Aiheesta muualla muokkaa
- valehtelija Kielitoimiston sanakirjassa