valostuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavalostuminen (38)
- teonnimi verbistä valostua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | valostuminen | valostumiset |
| genetiivi | valostumisen | valostumisten valostumisien |
| partitiivi | valostumista | valostumisia |
| akkusatiivi | valostuminen; valostumisen |
valostumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | valostumisessa | valostumisissa |
| elatiivi | valostumisesta | valostumisista |
| illatiivi | valostumiseen | valostumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | valostumisella | valostumisilla |
| ablatiivi | valostumiselta | valostumisilta |
| allatiivi | valostumiselle | valostumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | valostumisena (valostumisna) |
valostumisina |
| translatiivi | valostumiseksi | valostumisiksi |
| abessiivi | valostumisetta | valostumisitta |
| instruktiivi | – | valostumisin |
| komitatiivi | – | valostumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | valostumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
valostumis- | |