Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

valottaa (53-C) (taivutus[luo])[1]

  1. altistaa valoon reagoiva materiaali, erityisesti kameran filmi, valolle
  2. (kuvaannollisesti) selventää jotakin asiaa
    valottaa sanan etymologiaa
    Manageri valotti Schumacherin tilaa. (mtv.fi)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋɑlot̪ːɑːˣ/
  • tavutus: va‧lot‧taa

Etymologia muokkaa

johdos substantiivista valo (valo- + -tta- + -a)[2]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

valaista

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-C
  2. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 ttA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.