SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

valtius (40)[1]

  1. valtiaana olo, herruus

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈʋɑlt̪ius/ tai /ˈʋɑlt̪iu̯s/
  • tavutus: val‧ti‧us / val‧tius

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi valtius valtiudet
genetiivi valtiuden valtiuksien
partitiivi valtiutta valtiuksia
akkusatiivi valtius;
valtiuden
valtiudet
sisäpaikallissijat
inessiivi valtiudessa valtiuksissa
elatiivi valtiudesta valtiuksista
illatiivi valtiuteen valtiuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi valtiudella valtiuksilla
ablatiivi valtiudelta valtiuksilta
allatiivi valtiudelle valtiuksille
muut sijamuodot
essiivi valtiutena valtiuksina
translatiivi valtiudeksi valtiuksiksi
abessiivi valtiudetta valtiuksitta
instruktiivi valtiuksin
komitatiivi valtiuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo valtiude-
vahva vartalo valtiute-
konsonantti-
vartalo
valtiut-

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

kaikkivaltius

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • valtius Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40