vanhempi
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
- (taivutusmuoto) komparatiivimuoto sanasta vanha
- keski-ikäistä vanhempi; ihmisten ikähaitarin jälkipuoliskolle sijoittuva
- Joku kysyi sinua – sellainen vanhempi herra.
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adverbit: vanhemmiten
Substantiivi muokkaa
- jonkun isä tai äiti
- Vanhempana voin olla tyytyväinen lasteni saavutuksiin.
- Vanhemmat vaativat jälkikasvultaan usein liikoja.
- Vanhemmat ovat vastuussa alaikäisten lastensa tekemisistä.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: [ˈʋɑ̝nhe̞mpi]
- tavutus: van‧hem‧pi
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vanhempi | vanhemmat |
genetiivi | vanhemman | vanhempien (vanhempain) |
partitiivi | vanhempaa | vanhempia |
akkusatiivi | vanhempi; vanhemman |
vanhemmat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vanhemmassa | vanhemmissa |
elatiivi | vanhemmasta | vanhemmista |
illatiivi | vanhempaan | vanhempiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vanhemmalla | vanhemmilla |
ablatiivi | vanhemmalta | vanhemmilta |
allatiivi | vanhemmalle | vanhemmille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vanhempana | vanhempina |
translatiivi | vanhemmaksi | vanhemmiksi |
abessiivi | vanhemmatta | vanhemmitta |
instruktiivi | – | vanhemmin |
komitatiivi | – | vanhempine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | vanhemma- | |
vahva vartalo | vanhempa- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Huomautukset muokkaa
- Sanaa käytetään yleensä monikossa.
Käännökset muokkaa
1. toinen vanhemmista
|
Liittyvät sanat muokkaa
isovanhempi, isovanhemmat, jälkeläinen, jälkikasvu, lapsi, orpo, vanha, vanhemmallinen, vanhemmaton
Johdokset muokkaa
- substantiivit: vanhemmuus
Yhdyssanat muokkaa
lähivanhempi, ottovanhempi, sijaisvanhempi, vanhempainilta, vanhempainloma, vanhempainneuvosto,
Aiheesta muualla muokkaa
- vanhempi Kielitoimiston sanakirjassa