Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

vanhempi (16-H) (taivutus)

  1. (taivutusmuoto) komparatiivimuoto sanasta vanha
  2. keski-ikäistä vanhempi; ihmisten ikähaitarin jälkipuoliskolle sijoittuva
    Joku kysyi sinua – sellainen vanhempi herra.

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Substantiivi muokkaa

 
Vauva ja sen vanhemmat

vanhempi (16-H)

  1. jonkun isä tai äiti
    Vanhempana voin olla tyytyväinen lasteni saavutuksiin.
    Vanhemmat vaativat jälkikasvultaan usein liikoja.
    Vanhemmat ovat vastuussa alaikäisten lastensa tekemisistä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈʋɑ̝nhe̞mpi]
  • tavutus: van‧hem‧pi

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vanhempi vanhemmat
genetiivi vanhemman vanhempien
(vanhempain)
partitiivi vanhempaa vanhempia
akkusatiivi vanhempi;
vanhemman
vanhemmat
sisäpaikallissijat
inessiivi vanhemmassa vanhemmissa
elatiivi vanhemmasta vanhemmista
illatiivi vanhempaan vanhempiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vanhemmalla vanhemmilla
ablatiivi vanhemmalta vanhemmilta
allatiivi vanhemmalle vanhemmille
muut sijamuodot
essiivi vanhempana vanhempina
translatiivi vanhemmaksi vanhemmiksi
abessiivi vanhemmatta vanhemmitta
instruktiivi vanhemmin
komitatiivi vanhempine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vanhemma-
vahva vartalo vanhempa-
konsonantti-
vartalo
-

Huomautukset muokkaa

  • Sanaa käytetään yleensä monikossa.

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

isovanhempi, isovanhemmat, jälkeläinen, jälkikasvu, lapsi, orpo, vanha, vanhemmallinen, vanhemmaton

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

lähivanhempi, ottovanhempi, sijaisvanhempi, vanhempainilta, vanhempainloma, vanhempainneuvosto,

vanhempainraha

Aiheesta muualla muokkaa