varoittelu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavaroittelu (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋɑroi̯t̪ˌt̪elu/
- tavutus: va‧roit‧te‧lu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | varoittelu | varoittelut |
genetiivi | varoittelun | varoittelujen varoitteluiden varoitteluitten |
partitiivi | varoittelua | varoitteluita varoitteluja |
akkusatiivi | varoittelu; varoittelun |
varoittelut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | varoittelussa | varoitteluissa |
elatiivi | varoittelusta | varoitteluista |
illatiivi | varoitteluun | varoitteluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | varoittelulla | varoitteluilla |
ablatiivi | varoittelulta | varoitteluilta |
allatiivi | varoittelulle | varoitteluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | varoitteluna | varoitteluina |
translatiivi | varoitteluksi | varoitteluiksi |
abessiivi | varoittelutta | varoitteluitta |
instruktiivi | – | varoitteluin |
komitatiivi | – | varoitteluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | varoittelu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- verbi varoitella + johdin -u
Käännökset
muokkaa1. varoitteleminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- varoittelu Kielitoimiston sanakirjassa