Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

varustus (39)

  1. varustaminen; sen toteutus
  2. varusteiden kokonaisuus

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋɑrust̪us/
  • tavutus: va‧rus‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi varustus varustukset
genetiivi varustuksen varustusten
varustuksien
partitiivi varustusta varustuksia
akkusatiivi varustus;
varustuksen
varustukset
sisäpaikallissijat
inessiivi varustuksessa varustuksissa
elatiivi varustuksesta varustuksista
illatiivi varustukseen varustuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi varustuksella varustuksilla
ablatiivi varustukselta varustuksilta
allatiivi varustukselle varustuksille
muut sijamuodot
essiivi varustuksena varustuksina
translatiivi varustukseksi varustuksiksi
abessiivi varustuksetta varustuksitta
instruktiivi varustuksin
komitatiivi varustuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo varustukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
varustus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä varustaa (varust- + -us)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

asevarustus, etuvarustus, laivanvarustus, paaluvarustus, rintavarustus, sotavarustus, suojavarustus, taisteluvarustus, vetovarustus, ydinasevarustus

Aiheesta muualla muokkaa