veivaava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaveivaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä veivata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | veivaava | veivaavat |
| genetiivi | veivaavan | veivaavien (veivaavain) |
| partitiivi | veivaavaa | veivaavia |
| akkusatiivi | veivaava; veivaavan | veivaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | veivaavassa | veivaavissa |
| elatiivi | veivaavasta | veivaavista |
| illatiivi | veivaavaan | veivaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | veivaavalla | veivaavilla |
| ablatiivi | veivaavalta | veivaavilta |
| allatiivi | veivaavalle | veivaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | veivaavana | veivaavina |
| translatiivi | veivaavaksi | veivaaviksi |
| abessiivi | veivaavatta | veivaavitta |
| instruktiivi | – | veivaavin |
| komitatiivi | – | veivaavine |