verallgemeinere

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä verallgemeinern
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä verallgemeinern
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä verallgemeinern
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä verallgemeinern