Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

verallgemeinerte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä verallgemeinern
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä verallgemeinern
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä verallgemeinern
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä verallgemeinern
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)
  6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)
  7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)
  8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)
  9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)
  10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)
  11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)