verarmter

Saksa

Verbi

verarmter

1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva nominatiivimuoto sanasta verarmt (joka on partisiipin perfekti sanasta verarmen)
2. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin vahva datiivimuoto sanasta verarmt (joka on partisiipin perfekti sanasta verarmen)
3. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin vahva genetiivimuoto sanasta verarmt (joka on partisiipin perfekti sanasta verarmen)
4. (taivutusmuoto) monikon vahva genetiivimuoto sanasta verarmt (joka on partisiipin perfekti sanasta verarmen)