verbürge

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä verbürgen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä verbürgen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä verbürgen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä verbürgen