verbürgt

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä verbürgen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä verbürgen
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä verbürgen
  4. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä verbürgen