verbürgten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä verbürgen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verbürgen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä verbürgen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verbürgen