verbrämt

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä verbrämen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä verbrämen
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä verbrämen
  4. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä verbrämen