vereinten

Saksa

Verbi

vereinten

(taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä vereinen
(taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä vereinen
(taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä vereinen
(taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä vereinen
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta vereint (joka on partisiipin perfekti sanasta vereinen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta vereint (joka on partisiipin perfekti sanasta vereinen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta vereint (joka on partisiipin perfekti sanasta vereinen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta vereint (joka on partisiipin perfekti sanasta vereinen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta vereint (joka on partisiipin perfekti sanasta vereinen)
(taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta vereint (joka on partisiipin perfekti sanasta vereinen)
(taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta vereint (joka on partisiipin perfekti sanasta vereinen)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta vereint (joka on partisiipin perfekti sanasta vereinen)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta vereint (joka on partisiipin perfekti sanasta vereinen)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta vereint (joka on partisiipin perfekti sanasta vereinen)
(taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta vereint (joka on partisiipin perfekti sanasta vereinen)
(taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta vereint (joka on partisiipin perfekti sanasta vereinen)
(taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta vereint (joka on partisiipin perfekti sanasta vereinen)
(taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta vereint (joka on partisiipin perfekti sanasta vereinen)