verenveto

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

verenveto (1-F)

  1. synnynnäinen tai kulttuurin tai perinteen tuottama viehtymys johonkin toimintaan
    Verenvetoa vahvistivat suvun perinteet ja ikämiesten tarinat.
    Itselläni oli kodin taustasta johtuen verenvetoa puusepän hommiin.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈʋerenˌʋet̪o/
  • tavutus: ve‧ren‧ve‧to

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi verenveto verenvedot
genetiivi verenvedon verenvetojen
partitiivi verenvetoa verenvetoja
akkusatiivi verenveto;
verenvedon
verenvedot
sisäpaikallissijat
inessiivi verenvedossa verenvedoissa
elatiivi verenvedosta verenvedoista
illatiivi verenvetoon verenvetoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi verenvedolla verenvedoilla
ablatiivi verenvedolta verenvedoilta
allatiivi verenvedolle verenvedoille
muut sijamuodot
essiivi verenvetona verenvetoina
translatiivi verenvedoksi verenvedoiksi
abessiivi verenvedotta verenvedoitta
instruktiivi verenvedoin
komitatiivi verenvetoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo verenvedo-
vahva vartalo verenveto-
konsonantti-
vartalo
-

EtymologiaMuokkaa

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa