verliebe

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä verlieben
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä verlieben
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä verlieben
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä verlieben