Wikipedia
Katso artikkeli Verranto Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

verranto (1-J)

  1. matemaattinen yhtälö, jossa molemmat puolet ovat suhteita:
     

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋerːɑnt̪o/
  • tavutus: ver‧ran‧to

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi verranto verrannot
genetiivi verrannon verrantojen
partitiivi verrantoa verrantoja
akkusatiivi verranto;
verrannon
verrannot
sisäpaikallissijat
inessiivi verrannossa verrannoissa
elatiivi verrannosta verrannoista
illatiivi verrantoon verrantoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi verrannolla verrannoilla
ablatiivi verrannolta verrannoilta
allatiivi verrannolle verrannoille
muut sijamuodot
essiivi verrantona verrantoina
translatiivi verrannoksi verrannoiksi
abessiivi verrannotta verrannoitta
instruktiivi verrannoin
komitatiivi verrantoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo verranno-
vahva vartalo verranto-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa