verrotteten

Saksa

Adjektiivi

verrotteten

1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin akkusatiivimuoto sanasta verrottet
2. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta verrottet
3. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta verrottet
4. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta verrottet
5. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta verrottet
6. (taivutusmuoto) yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta verrottet
7. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta verrottet
8. (taivutusmuoto) monikon vahva datiivimuoto sanasta verrottet
9. (taivutusmuoto) monikon heikko muoto sanasta verrottet

Verbi

verrotteten

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä verrotten
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verrotten
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä verrotten
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verrotten
5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta verrottet (joka on partisiipin perfekti sanasta verrotten)
6. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta verrottet (joka on partisiipin perfekti sanasta verrotten)
7. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta verrottet (joka on partisiipin perfekti sanasta verrotten)
8. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta verrottet (joka on partisiipin perfekti sanasta verrotten)
9. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta verrottet (joka on partisiipin perfekti sanasta verrotten)
10. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta verrottet (joka on partisiipin perfekti sanasta verrotten)
11. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta verrottet (joka on partisiipin perfekti sanasta verrotten)
12. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta verrottet (joka on partisiipin perfekti sanasta verrotten)
13. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta verrottet (joka on partisiipin perfekti sanasta verrotten)
14. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta verrottet (joka on partisiipin perfekti sanasta verrotten)
15. (taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta verrottet (joka on partisiipin perfekti sanasta verrotten)
16. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta verrottet (joka on partisiipin perfekti sanasta verrotten)
17. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta verrottet (joka on partisiipin perfekti sanasta verrotten)
18. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta verrottet (joka on partisiipin perfekti sanasta verrotten)