versiegte

Saksa

Verbi

versiegte

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä versiegen
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä versiegen
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä versiegen
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä versiegen
5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta versiegt (joka on partisiipin perfekti sanasta versiegen)
6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta versiegt (joka on partisiipin perfekti sanasta versiegen)
7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta versiegt (joka on partisiipin perfekti sanasta versiegen)
8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta versiegt (joka on partisiipin perfekti sanasta versiegen)
9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta versiegt (joka on partisiipin perfekti sanasta versiegen)
10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta versiegt (joka on partisiipin perfekti sanasta versiegen)
11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta versiegt (joka on partisiipin perfekti sanasta versiegen)