versorgte

Saksa

Verbi

versorgte

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä versorgen
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä versorgen
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä versorgen
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä versorgen
5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta versorgt (joka on partisiipin perfekti sanasta versorgen)
6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta versorgt (joka on partisiipin perfekti sanasta versorgen)
7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta versorgt (joka on partisiipin perfekti sanasta versorgen)
8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta versorgt (joka on partisiipin perfekti sanasta versorgen)
9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta versorgt (joka on partisiipin perfekti sanasta versorgen)
10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta versorgt (joka on partisiipin perfekti sanasta versorgen)
11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta versorgt (joka on partisiipin perfekti sanasta versorgen)