Katso myös: veški

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

veski (5)[1]

  1. (puhekieltä) WC, vessa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋeski/
  • tavutus: ves‧ki

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi veski veskit
genetiivi veskin veskien
(veskein)
partitiivi veskiä veskejä
akkusatiivi veski;
veskin
veskit
sisäpaikallissijat
inessiivi veskissä veskeissä
elatiivi veskistä veskeistä
illatiivi veskiin veskeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi veskillä veskeillä
ablatiivi veskiltä veskeiltä
allatiivi veskille veskeille
muut sijamuodot
essiivi veskinä veskeinä
translatiivi veskiksi veskeiksi
abessiivi veskittä veskeittä
instruktiivi veskein
komitatiivi veskeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo veski-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

englantilainen laina[2]

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • veski Kielitoimiston sanakirjassa

Islanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

veski n.

  1. laukku
  2. lompakko
  3. savukekotelo, sikarikotelo

Viro muokkaa

Substantiivi muokkaa

veski (gen veski, part veskit)

  1. mylly
    Talumees sõitis veskile, käis veskil, tuli veskilt. - Isäntä meni (ajoi, hevosella ilmeisesti) myllylle, kävi myllyllä, tuli myllyltä.
    vesiveski – vesimylly
    tuuleveski – tuulimylly
  2. (laajemmin) yhdyssanojen jälkiosana myös -laitos, -tehdas, tms. yleensä pieni tuotantoyksikkö

Taivutus muokkaa

Etymologia muokkaa

  • kulumismuoto vanhasta itämerensuomalaisesta yhdyssanasta vesikivi

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5
  2. Paavo Pulkkinen: Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä, 1981, nro 4, s. 314. Artikkelin verkkoversio.