Wikipedia
Katso artikkeli Vigilia Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

vigilia (12)[1]

  1. juhlan aaton iltamessu, iltaisin vietettävä juhlapalvelus, joka edeltää sunnuntain tai kirkollisen juhlapäivän liturgiaa, Suomessa yleensä ortodoksiseen kirkkoon liittyen
  2. vigiliaa varten sävelletty teos

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vigilia vigiliat
genetiivi vigilian vigilioiden
vigilioitten
(vigiliain)
partitiivi vigiliaa vigilioita
akkusatiivi vigilia;
vigilian
vigiliat
sisäpaikallissijat
inessiivi vigiliassa vigilioissa
elatiivi vigiliasta vigilioista
illatiivi vigiliaan vigilioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vigilialla vigilioilla
ablatiivi vigilialta vigilioilta
allatiivi vigilialle vigilioille
muut sijamuodot
essiivi vigiliana vigilioina
translatiivi vigiliaksi vigilioiksi
abessiivi vigiliatta vigilioitta
instruktiivi vigilioin
komitatiivi vigilioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vigilia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vigilia Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

vigilia f. (monikko vigilias)

  1. valvonta, valvominen
  2. valppaus, tarkkaavaisuus
  3. valvojaiset
  4. aatto
  5. vigilia

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vigilia Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

Italia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

vigilia f. (monikko vigilie [luo])

  1. aatto
  2. vigilia

Unkari

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

vigilia

  1. aatto

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12