viittoilu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaviittoilu (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋiːt̪ːoi̯lu/
- tavutus: viit‧toi‧lu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | viittoilu | viittoilut |
genetiivi | viittoilun | viittoilujen viittoiluiden viittoiluitten |
partitiivi | viittoilua | viittoiluita viittoiluja |
akkusatiivi | viittoilu; viittoilun |
viittoilut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | viittoilussa | viittoiluissa |
elatiivi | viittoilusta | viittoiluista |
illatiivi | viittoiluun | viittoiluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | viittoilulla | viittoiluilla |
ablatiivi | viittoilulta | viittoiluilta |
allatiivi | viittoilulle | viittoiluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | viittoiluna | viittoiluina |
translatiivi | viittoiluksi | viittoiluiksi |
abessiivi | viittoilutta | viittoiluitta |
instruktiivi | – | viittoiluin |
komitatiivi | – | viittoiluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | viittoilu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- verbi viittoilla + johdin -u
Käännökset
muokkaa1. viittoileminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- viittoilu Kielitoimiston sanakirjassa