viittoilu
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
viittoilu (2)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋiːt̪ːoi̯lu/
- tavutus: viit‧toi‧lu
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viittoilu | viittoilut |
| genetiivi | viittoilun | viittoilujen viittoiluiden viittoiluitten |
| partitiivi | viittoilua | viittoiluita viittoiluja |
| akkusatiivi | viittoilu; viittoilun |
viittoilut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viittoilussa | viittoiluissa |
| elatiivi | viittoilusta | viittoiluista |
| illatiivi | viittoiluun | viittoiluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viittoilulla | viittoiluilla |
| ablatiivi | viittoilulta | viittoiluilta |
| allatiivi | viittoilulle | viittoiluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viittoiluna | viittoiluina |
| translatiivi | viittoiluksi | viittoiluiksi |
| abessiivi | viittoilutta | viittoiluitta |
| instruktiivi | – | viittoiluin |
| komitatiivi | – | viittoiluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | viittoilu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. viittoileminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- viittoilu Kielitoimiston sanakirjassa