viive

Suomi

Substantiivi

viive

1. se, että jokin tieto tai signaali ei tule perille välittömästi tai jokin ei tapahdu samanaikaisesti

   kärsiä kahden sekunnin viiveestä

   tapahtua viiveellä

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋiːʋeˣ/
• tavutus: vii‧ve

Käännökset

1. se, että jokin tieto tai signaali ei tule perille välittömästi tai jokin ei tapahdu samanaikaisesti

englanti: lag, delay

Liittyvät sanat

• viiveetön
• viiveettömästi, viiveettä
• viivästyä

Yhdyssanat

aikaviive, vasteaika, viivekorko

Aiheesta muualla

• viive Kielitoimiston sanakirjassa
• viive Tieteen termipankissa