vilkaiseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavilkaiseminen (38)
- teonnimi verbistä vilkaista
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vilkaiseminen | vilkaisemiset |
genetiivi | vilkaisemisen | vilkaisemisten vilkaisemisien |
partitiivi | vilkaisemista | vilkaisemisia |
akkusatiivi | vilkaiseminen; vilkaisemisen |
vilkaisemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vilkaisemisessa | vilkaisemisissa |
elatiivi | vilkaisemisesta | vilkaisemisista |
illatiivi | vilkaisemiseen | vilkaisemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vilkaisemisella | vilkaisemisilla |
ablatiivi | vilkaisemiselta | vilkaisemisilta |
allatiivi | vilkaisemiselle | vilkaisemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vilkaisemisena (vilkaisemisna) |
vilkaisemisina |
translatiivi | vilkaisemiseksi | vilkaisemisiksi |
abessiivi | vilkaisemisetta | vilkaisemisitta |
instruktiivi | – | vilkaisemisin |
komitatiivi | – | vilkaisemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vilkaisemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vilkaisemis- |