Italia muokkaa

Verbi muokkaa

vinco

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä vincere

Latina muokkaa

Verbi muokkaa

vincō (III) (akt. prees. inf. vincere, ind. perf. y. 1. p. vīcī, part. perf. victus) (taivutus[luo])

  1. voittaa
    Veni, vidi, vici.
    Tulin, näin, voitin.