virkavalta

Suomi

Substantiivi

virkavalta

1. julkisen vallan käyttö, virkamiehelle tai viranomaiselle kuuluva valta

   virkavallan anastus

2. (arkikieltä) poliisi

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋirkɑˌʋɑlt̪ɑ/
• tavutus: vir‧ka‧val‧ta

Etymologia

• yhdyssana sanoista virka ja valta

Käännökset

1. julkisen vallan käyttö, virkamiehelle tai viranomaiselle kuuluva valta

englanti: official authority

Liittyvät sanat

• virkavaltaisuus
• virkavaltainen, virkavaltaisesti

Aiheesta muualla

• virkavalta Kielitoimiston sanakirjassa