virvoke
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- virvoitusjuoma tai muu virkistystarkoituksessa nautittava
- Täti tarjosi itse tekemäänsä jäätelöä virvokkeeksi.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋirʋokeˣ/
- tavutus: vir‧vo‧ke
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | virvoke | virvokkeet |
genetiivi | virvokkeen | virvokkeiden virvokkeitten |
partitiivi | virvoketta | virvokkeita |
akkusatiivi | virvoke; virvokkeen |
virvokkeet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | virvokkeessa | virvokkeissa |
elatiivi | virvokkeesta | virvokkeista |
illatiivi | virvokkeeseen | virvokkeisiin virvokkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | virvokkeella | virvokkeilla |
ablatiivi | virvokkeelta | virvokkeilta |
allatiivi | virvokkeelle | virvokkeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | virvokkeena | virvokkeina |
translatiivi | virvokkeeksi | virvokkeiksi |
abessiivi | virvokkeetta | virvokkeitta |
instruktiivi | – | virvokkein |
komitatiivi | – | virvokkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | virvokkee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
virvoket- |
Etymologia
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaavirvokeautomaatti, virvokejuoma, virvokekoju
Aiheesta muualla
muokkaa- virvoke Kielitoimiston sanakirjassa